Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastin uusimmassa jaksossa syvennytään asunto-osakeyhtiön turvallisuuteen. Muuttuneen maailmantilanteen vuoksi myös taloyhtiöiden turvallisuus on herättänyt

Kevät on taloyhtiöissä yhtiökokousten aikaa, jolloin valitaan yhtiölle uusi hallitus. Hallitukselle kuuluu taloyhtiön asioiden yleisen

Hallituksen tänään eduskunnalle antama asunto-osakeyhtiölain muutosehdotus sallisi pelkästään etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset eli etäkokoukset sekä edistää niin sanottujen hybridikokousten järjestämistä.

Yhä isompi osa taloyhtiöistä maksaa hallituksensa jäsenille rahapalkkion tehdystä työstä. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemän kyselyn perusteella miltei kaksi kolmesta taloyhtiöstä maksaa hallitustyöstä rahallisen korvauksen. Kerrostaloissa osuus on 74 prosenttia, rivitaloyhtiöissä 40 prosenttia.

IS: Taloyhtiö piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa hallituksen puheenjohtaja vaihdettiin. Syrjäytetty puheenjohtaja nosti oikeusjutun, jolla hän vaati ylimääräisen yhtiökokouksen päätösten kumoamista. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi riidan taloyhtiön eduksi ja tuomitsi entisen puheenjohtajan maksamaan muhkeat oikeudenkäyntikulut.

Yhtiöjärjestyksen muutoksella liiketilojen omistajasta olisi tullut huoneistoremonttien ja yhtiölainan maksaja. Taloyhtiö hävisi riidan hovioikeudessa ja joutuu maksamaan noin 25 000 euron laskun.

Keskimääräisellä hallituksen jäsenellä on runsaan yhdentoista vuoden hallituskokemus taloyhtiöissä. Kokemuksen määrä on Kiinteistöliiton tekemän kyselyn mukaan kasvanut viime vuosina. Vastaajissa oli myös edelliskertaa enemmän tuoreita hallitusjäseniä.

Leijonanosa suomalaisten omistamien asuntojen ja autopaikkojen osakekirjoista on yhä paperisessa muodossa. Osakehuoneistojen tietojen sähköistäminen on vasta alkuvaiheessa, kun tiedot osakkeista sekä niiden omistajista ovat edelleen hajallaan eri taloyhtiöiden järjestelmissä.

Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat keskimäärin noin 62-vuotiaita. Kiinteistöliiton tekemän kyselyn perusteella yleisin ikähaarukka on 65–74-vuotiaissa, joita on hallitusten jäsenistä 39 prosenttia. Hallitukseen valitut ovat usein korkeasti koulutettuja.

Venäläiset omistavat Suomessa kiinteistöjä strategisiesti tärkeiltä paikoilta. Taloudellisia perusteita omistuksille ei näytä olevan. Omistamisen motiiveja on alettu kysellä nyt, kun kiinteistöjen ylläpitokulut ovat jääneet hoitamatta.