Kehitetään asumista, ei kiristetä

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja Turun yliopistosta on tunnettu tieteen kansantajuistaja. Hän on pohtinut myös tulevaisuuden asumista.

Pohdinnat tulevaisuuden asumisesta kieppuvat usein energiankulutuksen ja energiatehokkuuden ympärillä. Asumisen ja kaavoituksen uusilla ideoilla halutaan pienentää luonnonvarojen kulutusta ja säästää maapalloa. Miten siinä onnistutaan siten, että vastataan samalla ihmisten toiveisiin ja haluihin?

– Laajemmasta perspektiivistä vastaisin, että kulutuksen pienentäminen ja säästäminen – molemmat sinällään tietysti hyviä tavoitteita – eivät ole kuin pieni osaratkaisu maapallon pelastamisessa. Jos ajatellaan, että maapallon keskimääräinen BKT asukasta kohti on viidesosa Suomen vastaavasta, ja muu maailma nousee sieltä meidän tasollemme, ei resursseja – energiaa, materiaaleja, kaikkea – nykyisestä säästämällä aikaan saada, sanoo Esko Valtaoja.

– Siksi tulevaisuusfantasiat, joissa ei enää ole ”autoa, kotiteatteria ja saunaa”, kuten Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen on sanonut, tai joissa kaikki asumme tiukasti ja tiiviisti ratavarressa (kuten entinen pääministeri Matti Vanhanen esitti) ovat vääriä vastauksia väärään kysymykseen. Samoin ajatus, että kesämökit kielletään energiasyöppöinä, kuten Sauli Rouhinen, Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri on sanonut.

Esko Valtaojan mielestä pälkähästä päästään ainoastaan satsaamalla yhä korkeampaan teknologiaan. Vain siten voidaan luoda todellisia uusia resursseja niin runsaasti, että ne riittävät koko kasvavalle ihmiskunnalle. Vaikka koko nykyinen niin sanottu vauras maailma kaavoitettaisiin kulutusta minimoiviin tiiviisiin lähiöihin, ei sillä maailmaa paljoakaan edistettäisi.

Valtaojan mielestä ei pidä kiristää, vaan kehittää.

– Rakennetaan nollaenergiataloja ja laitetaan aurinkopaneeleja katolle. Hyödynnetään entistä enemmän ydinvoimaa. Määrätään vedettömät pisuaarit pakollisiksi ja rakennetaan uusilla materiaaleilla yhä kevyemmin, kestävämmin ja ympäristöystävällisemmin.

Niukkuus ei ole nurkan takana

Visioidaan ajatusleikkinä kaksi asumismuotoa: yhtäältä esimerkiksi amerikkalaisten ja monien pohjoismaalaisten suosima, joka perustuu omakotitaloihin ja ilmaston salliessa pihalle tehdään uima-allas. Sitten hankitaan niin monta autoa joka perheelle, kuin töihin ja asioille pääsyyn tarvitaan. Toiseksi ääripääksi voisi hahmotella esimerkiksi Kaukoidässä jo olosuhteiden pakosta suositun tavan pakata ihmiset 30-kerroksisiin taloihin. Auton saa tiukimmissa maissa ostaa vain, kun esittää edellisen auton hävitystodistuksen. Kumpi pääsee globaalisti vallitsevaksi – ja kumpi on tulevaisuudenkuva esimerkiksi Pohjoismaissa?

– Kuvitelma, että olemme menossa niukkuuden aikoja kohden, on täysin harhainen. Meillä on varaa omakotitaloihin, uima-altaisiin ja autoihin, jos niitä kulttuurillisista syistä haluamme – ja jos kehitämme tarvittavan teknologian. Konkreettisesti: väkilukuun suhteutettuna Norjassa on enemmän sähköautoja kuin missään muussa maassa. Eikä ole kauaa siitä, kun energiatehokasta kesämökkiä kaipaava joutui ostamaan sellaisen Ruotsista, kun Suomessa niitä ei kukaan valmistanut. Kyse on yhteiskunnallisesta tahdosta ja poliittisesta päätöksenteosta – ei siitä, ettemmekö osaisi ja pystyisi.

Tulevaisuuden asuintalojen energialähteitä pohditaan ja kehitellään nyt monella taholla.EU pyrkii kohti lähes energiaomavaraista kerrostaloa. Korjausrakentamisessakin on yhä tiukempia vaatimuksia lopputuloksen energiatehokkuuden suhteen.

– Kauan se EU:lta kestikin… Taaskin, katsottaessa sadan vuoden perspektiivillä, maailman energiantarve voidaan tyydyttää saasteettomasti vain kahdella tavalla: ydinvoima – lopulta ydinfuusio – tai aurinkoenergia. Esimerkiksi tuulivoimaa ei maapallolla kerta kaikkiaan ole riittävästi, kaavoitusongelmista ja muista haitoista edes puhumatta. Se ja muutkin ratkaisut voivat toimia paikallisesti.

– Tuoreen tieteellisen arvion mukaan fossiilisia polttoaineita riittää kyllä, mutta muistaakseni 88 prosenttia arvioiduista varoista pitäisi jättää käyttämättä, jos ilmastonmuutos halutaan rajata kahteen asteeseen.

– Sähkölämmitys, johon sähkö saadaan auringosta, ydinvoimaloista ja vuoden 2050 jälkeen fuusiovoimasta; tähänhän Kiina on massiivisesti menossa. Tietysti suuri osa taloista voidaan todellakin rakentaa ainakin lähes energiaomavaraisiksi ilman erityisen suuria kustannuslisiä.

Digitalisoitumisella ja tietotekniikan edistymisellä saattaa olla paljonkin merkitystä myös tulevaisuuden asumiselle. Etätyö ja seniorien kotona pärjäämistä auttava tekniikka yleistyvät jo. Miten paljon vaikuttaa esimerkiksi 3D-tulostuksen kehittyminen kauppareissujen vähenemiseen? Ruokaa siten ei saa, mutta esimerkiksi ruuvimeisselin tai rantasandaalit kyllä.

– Jokainen pienikin edistysaskel auttaa, mutta useimpien niistä merkitys maailman suurten ongelmien ratkaisemisessa on lähinnä symbolinen – vähän niin kuin reunojenkin syönti pizzasta, ihan kunnioituksen osoituksena ruokaa kohtaan!

– Yleisesti ottaen kulutuksen siirtyminen aineellisesta aineettomaan on ehkä hyödyllisin trendi. Homma kulkee verkossa eikä aineena: musiikki, elokuvat, viestintä, yhteydenpito, työnteko… ja sekä ainetta että energiaa säästyy.

Taloyhtiî-2015-banneri-2

Esko Valtaoja puhuu asumisen tulevaisuudesta Taloyhtiötapahtumassa. Ilmoittaudu tapahtumaan www.taloyhtiotapahtuma.net

 

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti