Kiinteistöveron nosto kurittaa vuokralaisia

Päättäjien mielestä liian kallis vuokra-asuminen on talousjarru Suomen talouden kehittymiselle. Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vastaavat, että valtio toimenpiteillään pakottaa kunnat tekemään päätöksiä, joilla nostetaan asumiskustannuksia. Myös kunnallisella tasolla päätettävien kiinteistöveron ja hoitokulujen veloitusperusteiden korotukset johtavat väistämättä asumiskulujen ja vuokrien nousuun. Tästä huolimatta korkeasta vuokratasosta syytetään yleisesti vuokranantajia tai rakennuttajia, ja vuokratulojen ajatellaan virheellisesti valuvan lyhentämättömänä suoraan omistajan ja rakennuttajan taskuun.

Vuokra koostuu useasta eri osasta; pääomakuluista eli koroista ja lyhennyksistä sekä lukuisista hoitokuluista, joiden kehittymiseen ei vuokranantaja eikä rakennuttaja voi vaikuttaa. Puhtaanapito-, lämmitys-, sähkö- ja vesimaksu ovat eriä, joiden veloitusperuste päätetään kunnallisella tasolla. Kunnallisten päätösten osuus näkyy myös kiinteistöverossa, joka muodostaa merkittävän erän hoitokuluista.

Kiinteistöveron korotukset käyvät eniten asuinrakennusten omistajien kukkaroille ja sitä pidetään siksi helppona keinona paikata ongelmissa olevaa kuntataloutta. Hallitus on tehnyt päätöksen korottaa kiinteistöveronkannan veroprosentteja siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60—1,35 prosentista 0,80—1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32—0,75 prosentista 0,37—0,80 prosenttiin. Kiinteistöveron korotuksilla on kuitenkin kauaskantoiset vaikutukset asumiskustannusten nousuun. Korotus siirtyy väistämättä suoraan asukkaiden asumiskuluihin, nostaen vuokraa ja muita asumiskustannuksia.

Vuokramarkkinoilla toimivien kansalaisten edunvalvontajärjestöt vaativat, että kiinteistövero eriytetään toimitilojen ja asuntojen osalta, eikä korotuksia suunnata asuinrakennuksiin. Rakentamattoman tonttimaan osalta korotustarve on asuntopoliittisesti järkevää. Järjestöjen paikalliset edustajat pitävät tärkeänä, että asumiskustannuksien nousua pyritään hillitsemään pääkaupunkiseudun lisäksi myös muissa Suomen kasvukeskuksissa.

– Asuminen Suomessa on erittäin kallista verrattuna yleiseen eurooppalaiseen tasoon ilman veronkiristymistäkin, kommentoivat Lahden paikallisedustajat. Lahden kaupunki kaavailee noin 20 prosentin korotusta kiinteistöveroon. Näemme kestämättömänä sen, että muut kaupungit ottaisivat tästä mallia.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti