Kiinteistöverot ja vesi ovat kustannusnousun kärki

Kiinteistövero nielee yli viisi prosenttia enemmän taloyhtiöiden varoja kuin vuonna 2014. Vesi kallistui yli kolme prosenttia. Kaukolämmön keskimääräinen hinta on noussut tänä vuonna vain hitusen yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. Sähkö on jopa hieman vuodentakaista halvempaa, ilmenee Kiinteistöliiton Indeksitalo 2015 -selvityksestä.

Kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin 1,7 prosenttia vuonna 2015. Rakennuksen ja tontin kiinteistövero painaa yhä enemmän taloyhtiöiden kuntakohtaisten maksujen potissa. Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa tontin kiinteistövero nousi Indeksitalolla neljä prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero runsaat seitsemän prosenttia. Taustalla olivat sekä kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajojen nostot että kuntien kiinteistöveroprosenttien nostot rajojen sisällä. Suurin kiinteistöveron kiristys oli Hyvinkäällä, noin kolmanneksen. Espoossa korotus oli noin neljännes.

Vesikustannusten ripeä nousu jatkui, joskin hidastuen. On kuitenkin kaupunkeja, joissa vesi kallistui miltei 10 prosenttia. Tyypillinen korotus oli 2 – 5 prosenttia. 50 tutkitusta kaupungista ja kunnasta noin viidesosa piti veden hinnan edellisvuoden tasolla.

Kaukolämmön pitkään jatkunut hinnannousu hidastui tänä vuonna. Keskimääräinen kaukolämpökustannus kohosi vain 0,3 prosenttia vuodesta 2014. Runsaassa puolessa 50 paikkakunnasta kaukolämmön hinta on joko laskenut tai pysynyt ennallaan. Joukkoon mahtui kuitenkin kuntia, joissa kaukolämmön hintaa on tänä vuonna nostettu jopa yli viisi prosenttia edellisvuodesta.

Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut ovat keskimäärin 2,57 euroa neliöltä kuukaudessa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavat. 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on Kokkolassa 1 490 euroa ja Lappeenrannassa 2 109 euroa. Indeksitalon 2 400 neliön huonealalla talokohtainen kustannus vuodessa on Kokkolassa 59 616 ja Lappeenrannassa 84 384 euroa. Kaikkiaan muodostavat kuntakohtaisesti päätettävät Indeksitalokustannukset noin 55 % kaikista kerrostalon hoitokuluista.

Kiinteistöveron osuus nousussa

Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja nostettiin vuodelle 2015. Indeksitalon keskimääräinen kiinteistöveron nousu edellisvuodesta oli tontin kiinteistöveron osalta keskimäärin 4,5 prosenttia ja rakennuksen kiinteistöveron keskimäärin 7,2 prosenttia.

30 isoimmasta kaupungista suurimat nousut nähtiin Hyvinkäällä: yleinen kiinteistövero nousi 0,35 prosenttiyksikköä, vakituisen asuinrakennuksen vero 0,10 prosenttiyksikköä. Espoossa 0,20/0,5 prosenttiyksikköä ja Imatralla 0,20/0,5 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveron osuus Indeksitalon kustannuksista nousi 14 prosenttiin vuonna 2015. Helsingissä osuus nousi 27 prosenttiin.

Kaukolämmön hinnat nousivat vain hitusen

Kaukolämmön kustannus nousi Indeksitalossa vain keskimäärin 0,3 prosenttia verrattuna vuoteen 2014. Kaukolämmön osuus Indeksitalon kustannuksista on 47 prosenttia. Indeksitalon vuotuiset lämpökustannukset ovat 1,23 euroa neliöltä kohden kuukaudessa, eli yli 35 000 euroa vuodessa. Muutosten vaihtelu oli poikkeuksellisen suurta. Ääripäissä olivat Salo, jossa Indeksitalon kaukolämpökustannus laski edellisvuodesta 19 prosenttia, ja Joensuu, jossa se nousi 8 prosenttia.

Yli 30 000 asunnon kaupungeista kalleinta kaukolämpö on Nokialla, 1,59 euroa neliötä kohden kuukaudessa, Imatralla 1,51 ja Hämeenlinnassa 1,42. Alta euron neliöltä kuukaudessa selvitään lämmössä Seinäjoella 0,99, Oulussa 0,93 ja Kokkolassa 0,81 euroa. Selvityksen kallein kaukolämpö löytyy Vihdistä, 1,83 euroa/m²/kk.

Erot kaukolämmön hinnassa ovat merkittävin indeksitalon kunnittaisia kustannuseroja selittävä tekijä. Indeksitalon vuotuinen kaukolämpökustannus edullisimman kaukolämmön kunnassa Kokkolassa on 23 328 euroa, noin puolet vähemmän kuin yli 30000 asukkaan kaupunkien kalleimmalla Nokialla.

Vesi ja jätevesi kallistuivat yhä

Veden ja jäteveden maksut nousivat edellisvuoteen verrattuna 3,2 prosenttia eli 0,02 euroa neliötä kohden edellisvuodesta. Vesimaksujen osuus Indeksitalon kustannuksista oli liki neljännes.

Vesikustannukset olivat Indeksitalossa keskimäärin 0,63 euroa/m²/kk. Yli 30 000 asunnon kaupungeista suurimmat vesikustannukset ovat Jyväskylän 0,82, Rovaniemen 0,78 ja Ylöjärven 0,77 euroa/m²/kk.

Edullisimmat vesimaksut ovat pääkaupunkiseudun Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla.  Indeksitalon vesikustannus on 50 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Vain kiinteistösähkö halpeni

Kiinteistösähkö oli ainoa Indeksitalon maksuista, jonka kustannuskehitys oli aleneva vuoteen 2014 verrattuna. Sähkön osuus Indeksitalon kustannuksista on vajaa seitsemän prosenttia.

30 000 asukkaan kaupungeissa sähkön hinnan vaihteluväli on Imatran 22 sentistä Joensuun, Espoon ja Kirkkonummen 15 senttiin/ m²/kk.

Jätehuolto hivenen kalliimpaa

Jätehuollon osuus Indeksitalon kustannuksista oli keskimäärin noin kuusi prosenttia. Maksut koostuvat sekajäte-, biojäte- ja paperinkeräysjakeista sekä mahdollisista eko- ja vastaavista maksuista. Jätehuollon kustannukset nousivat edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 0,7 prosenttia.

Jätehuoltokulut ovat selvästi korkeimmat Mikkelissä, yli kolme kertaa kalliimmat (0,32 euroa/m²/kk) kuin edullisimmassa Lahdessa (0,10 euroa/m²/kk). Vertailuperusteet ovat mahdollisuuksien mukaan vakioituja. Kaupunkikohtaiset olosuhteet poikkeavat toisistaan mm. ekomaksujen, kuljetusjärjestelmän ja jäteastioiden tyhjennys- ja käsittelymaksujen kohdalla. Myös kuntakohtaisissa lajittelukäytännöissä ja erilliskeräysvelvoitteissa on eroja.

 

Indeksitalo-vertailu

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 vakiomuotoisen Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka on keskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Indeksitalo 2015 tietoaineiston keräsi KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Yli 30 000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37. Tiedot ovat syyskuun 2015 mukaisia.

 

 

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti