Laajakaista – kuka päättää ja kuka maksaa?

Taloyhtiöt ajantasaistavat kiinteistöjään ja samalla monet tietoliikennepalveluyritykset tarjoavat monipuolisia laajakaistaliittymiä. Tämä nostaa esille keskustelun siitä, miten asiasta tulisi taloyhtiössä päättää ja joutuvatko kustannuksista maksamaan myös ne, jotka eivät palveluja tarvitse.

Yhtiökokouksen päätökset

Nykyisin huoneistokohtaisen laajakaistayhteyden katsotaan olevan tavanomaista asumisen tasoa, joten yhtiö voi päättää uuden tiedonsiirtoverkon asentamisesta rakennukseen ja myös laajakaista -palvelun käyttöönotosta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Operaattorin vaihtamista koskeva päätös taas voidaan tehdä hallituksessa, jos vaihtamisesta ei aiheudu olennaista haittaa tai ylimääräisiä kustannuksia osakkeenomistajille. Epäselvissä tapauksissa asia tulee toki viedä myös tällöin yhtiökokouksen arvioitavaksi.

Kulut yhtiövastikeperusteella

Osakkeenomistaja maksaa yhtiölle yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrätyillä perusteilla. Asunto-osakeyhtiölaissa määrätään siitä, mihin tuota yhtiövastiketta voidaan käyttää.

Asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 2 §:ssä on nimenomainen määräys siitä, että yhtiövastikkeella voidaan kattaa myös menot, jotka aiheutuvat yhtiön toimintaan taikka kiinteistön ja rakennusten käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinnasta. Säännöksellä tarkoitetaan sellaisia kiinteistön tai rakennuksen käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön liittyviä palveluja, joiden katsotaan olevan tavanomaisia. Tähän lukeutuvat myös tietoliikennepalvelut.

Laajakaistavastikepykälä

Isojen asuntojen omistajat voivat usein kokea vääräksi ajattelun, että laajakaistasta maksetaan yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella. Jos vastikeperuste on esim. huoneiston pinta-ala tai osakelukumäärä, johtaa se yleensä tilanteeseen, jossa isot huoneistot maksavat enemmän kuin pienet huoneistot, vaikka palvelu on kaikille täysin sama.

Yhtiöjärjestykseen on mahdollista lisätä laajakaistavastikepykälä, jonka mukaan vastikkeen perusteena on niiden huoneistojen lukumäärä, johon laajakaistayhteys on asennettu, ja laajakaistayhteydestä yhtiölle aiheutuvat käyttö- ja liittymiskustannukset jaetaan tasan em. huoneistojen kesken. Tällainen pykälä on mahdollista lisätä yhtiöjärjestykseen, kun 2/3 yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista kannattaa ehdotusta, ellei yhtiöjärjestyksessä ole säädetty toisin. Kaikkien osakkeenomistajien suostumusta ei tähän päätökseen tarvita.

On huomioitavaa, että laajakaistavastikepykälä kattaa palvelun käyttö- ja liittymiskulut, eikä se vaikuta tiedonsiirtoverkon asentamiseen liittyviin kuluihin, jotka maksetaan yhä vastikeperusteella.

Hyötyperiaate

Laajakaistapalvelusta maksavat siis kaikki, siitä riippumatta käyttävätkö sitä vai eivät. Jos yhtiön hankkima laajakaistapalvelu olisi kytkettävissä vain joihinkin huoneistoihin ja osa voitaisiin sulkea pois, voitaisiin laajakaistapalvelumaksut periä vain palvelun käyttäjiltä. Jos tekniikka tämän mahdollistaa, voi yhtiö tehdä sopimukset laajakaistapalvelua haluavien osakkaiden kanssa palvelun käytöstä ja käyttökorvauksista. Tällöin maksuvelvollisuus perustuu yhtiön ja osakkeenomistajan väliseen sopimukseen.

Tämä tapa on varmastikin melko harvinainen tänä päivänä, koska suurin osa yhtiöistä ottaa yhteisen kiinteistöliittymän ja maksaa kulut joko vastikeperusteella tai tasan laajakaistavastikepykälän nojalla.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti