Segregaatio lisääntyy Helsingissäkin

Hollantilaisen segregaatiotutkija Maarten Van Hamin mukaan segregaatio eli eriytyminen lisääntyy Helsingissä. Helsingin Sanomien laajassa artikkelissa tarkastellaan Helsingin asemaa eurooppalaisessa segregaatiokehityksessä.

Van Haam ja virolainen Tiit Tammaru esittelivät Helsingissä alkuviikolla maailmanlaajuista kiinnostusta herättänyttä tutkimustaan kahdentoista eurooppalaisen pääkaupungin segregaatiokehityksestä.

Tutkimus koskee vuosien 2001 ja 2011 välistä ajanjaksoa. Tällä aikavälillä saadut tulokset ovat synkkiä; asuinalueiden eriytyminen on voimakasta ja koskettaa Amsterdamia lukuun ottamatta kaikkia tutkimuskaupunkeja. Amsterdaminkin vähentynyt eriytyminen nähdään päättyvän noin kymmenen vuoden kuluessa, Tammaru sanoo.

Segregaatio Helsingissä

Helsinki ei kuulunut tutkimuskaupunkien joukkoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen on laskenut Helsingin aseman sijoitettuna tutkimuskaupunkien rinnalle. Erilaistumisindeksin mukaan Helsingissä 29 prosentin suuri- tai pienituloisista pitäisi muuttaa toiselle postinumeroalueelle, jotta tuloryhmät jakautuisivat samaan tapaan pääkaupunkiseudun asuinalueille.

Van Hamin mukaan segregaatio olisi Helsingissäkin havaittua voimakkaampaa, jos vertailu tehtäisiin postinumeroalueiden sijaan pienemmässä mittakaavassa. Esimerkiksi kaupungin vuokratalojen hallitseman Jakomäen postinumeroalueen jakaumaa pehmentää se, että siellä sijaitsee myös Alppikylä, jossa asuu huomattavasti paremmin toimeentulevia ihmisiä.

Helsinki on silti yhä yksi Euroopan vähiten eriytyneistä pääkaupungeista. Samoilla asuinalueilla asuu sekä rikkaita että köyhiä; vuokra-asuntojen, asumisoikeusasuntojen ja omistusasuntojen suhde on tasaisempi.

THL on aloittamassa yhdessä professori Van Hamin kanssa Helsingin, Tampereen ja Turun segregaatiokehitystä koskevaa tutkimusta.

Erilaistumista lisäävät tekijät

Segregaatiota lisääviä tekijöitä ovat Van Hamin ja Tammarun mukaan halpoihin vuokra-asuntoihin keskittyneet alueet, asuntomarkkinoiden markkinavetoisuuden lisääntyminen ja maahanmuuttajien määrän kasvu.

Tarvitaan julkisen vallan ohjausta, jotta markkinat ohjaisivat samoille asuinalueille erilaisten hallintamuotojen asuntoja. Suurin syy eriytymiseen ovat kuitenkin tuloerot, Tammaru sanoo. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on tällä hetkellä suurimassa osassa OECD-maita suurempi kuin 30 vuoteen.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin

Sosio-ekonominen segregaatio -tutkimus, 2015

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti