Sibelius ja isännöitsijä

Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi toi mieleen hänen kirjeensä isoisälleni vuonna 1935.

”Herra H. Sjöblomin sovitukset ovat ainakin yhtä hyvät kuin vastaavat ulkomaalaiset”, säveltäjämestari tervehti nuottikustantajaansa” (*). Järvenpäässä 80 vuotta sitten signeeratun kirjeen kuoreen Sibelius on kirjoittanut osoitteeksi Turuntie 27, Helsinki.

Googlesta selviää, että osoite on nykyisin Mannerheimintie 27. Kerrostalon summeriovesta tulee joku sopivasti ulos, ja puikahdan rappuun. Interiööri hengittää viihtyisää 1920-luvun töölöläischarmia, ikkunoista näkyy valoketjut pihapuun oksilla, ja etsimässäni ovessa on uusi nimi.

Kun lähtiessä otan raitiovaunupysäkiltä muistoksi valokuvia rakennuksesta, rouva pysäkillä kysäisee, onko talossa jotain kiinnostavaa. Kerron Sibeliuksen kirjeestä ja rouva tekee pari tarkistuskysymystä. Hän paljastaa asuneensa talossa jo 32 vuotta, ja olevansa sen isännöitsijä. Huoneiston numeron kuultuaan hän näyttää, mitkä ikkunat kuuluvat tähän huoneistoon.

”Ennen isovanhempianne siinä asui Mika Waltari puolisonsa kanssa”, isännöitsijä lisää ja vinkkaa keräävänsä mielellään talon kulttuurihistoriaa.

Illemmalla lähetän yllättävälle pysäkkituttavalleni sähköpostilla kopion Sibeliuksen kirjeestä. Vain tuntia myöhemmin hän vastaa: ”Kiitos Sibeliuksen kirjeestä. Ohessa jäljennös talonkirjasta, josta näkyy isovanhempienne tiedot. Huoneiston omisti rouva se-ja-se. Toivottavasti teille on iloa papereista.”

Mitkä hienot musteella kaunokirjoitetut sivut! Isännöitsijän skannaamille 1930-luvun talonkirjanlehdille on huolellisesti kirjattu eri sarakkeisiin, mistä ja milloin asukas on taloon muuttanut, hänen kaikki nimensä, titteli ”Musikkeri, vaimo, lapsi, lapsi, lapsi”, syntymäpaikka ja -aika, kansallisuus, seurakunta, ulosmuuttopäivä ja seuraava osoite! Isovanhempieni, silloin kahdeksanvuotiaan isäni ja hänen siskojensa lisäksi myös perheen talousapulaiset eri vuosina on kirjattu omille riveilleen. Ja Waltari puolisoineen edeltäville riveille.

Liitteenä on lisäksi rakentamisvuoden pohjakaavio kerroksesta, johon isännöitsijä on kehystänyt isovanhempieni huoneiston, täydentänyt siihen suunnat kadulle ja pihalle sekä asunnon neliöt desimaalin tarkkuudella. Olen mykistynyt isännöitsijän spontaanista ystävällisyydestä ja viestintätaidoista.

Eikä siinä vielä kaikki. Kahta tuntia myöhemmin sähköpostiin kilahtaa viesti isännöitsijän mieheltä: ”Kuulin päivällä tästä mukavasta sattumasta vaimoltani ja mielenkiinnosta luin sähköpostinne. Isäsi nimi vaikutti heti tutulta. Ostin komean amerikanraudan, merkkiä X autoliikkeestä Y, vuonna 1997 ja silloin sen kerrottiin olleen isäsi autona. Auto on nykyisin pojallani ja laitettaneen tänä vuonna priimakuntoon.”

PS. Historianlehtien havina ei liikuttanut laskuja kumpaankaan suuntaan. Ystävällisyyttään isännöitsijä antoi maistiaisen siitä mitä laadukas palvelu on, ja samalla taitavasti kartutti hoitamansa talon kulttuurihistoriaa. Ehkä parasta markkinointia onkin kysynnän herättäminen, ketteryys konseptoida uutta ja ennen kaikkea rakentaa mainetta. Kun kilpailijat pannaan samalle viivalle, vaaka voi kallistua siihen, jolta on saanut ystävällisintä palvelua.

(*) Herman Sjöblom (1894 – 1962) oli säveltäjä, sovittaja ja musiikkiliike Oy R. E. Westerlund Ab:n toimitusjohtaja.

Pohjapiirros_Sibelius talokirja_1 talokirja_2Sibeliuksen-kirje-Herman-Sjöblomille-1935-724x1024

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti