Vanhan kerrostalon viilentämiseen tarjolla vaihtoehtoja

Helteiset säät lisäävät asukkaiden kiinnostusta taloyhtiön jäähdyttämiseen. Kun viilentävän ilmalämpöpumpun asentaminen vanhaan kerrostaloon ei onnistu, täytyy etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Aloitetaan maalämmöstä ja maakylmästä. Motivan kiinteistöjen energiatehokkuuden asiantuntija Harri Heinaro kertoo, että monessakin taloyhtiössä pohdinnan alla oleva maalämpöratkaisu sisältää mahdollisuuden myös kylmän tuottamiseen. Tämä edellyttää, että kylmä jollakin tavalla jaetaan huoneistoihin.

– Vanhoissa kiinteistöissä käytännössä ainoa tapa viileyden jakamiseen on rakentaa maalämpölaitteistoon kytkettävä erillinen putkistojärjestelmä ja ilman jakaminen puhallinkonvektoreiden kautta, Heinaro sanoo.

Toteutus on työläämpi kuin uusissa taloissa, joissa jäähdytys voidaan suunnitella rakennuksen järjestelmien kannalta parhaalla tavalla, esimerkiksi ilmanvaihtokoneen yhteyteen.

Heinaro muistuttaa, että erilaiset viilennysmahdollisuudet kannattaa aina nostaa esiin myös linjasaneerauksen yhteydessä. Tällöin jakoverkoston toteuttaminen on helpompaa ja kustannukset jäävät pienemmiksi.

Ilmanvaihtoa voidaan tehostaa

Mikäli taloyhtiössä on koneellinen tulo-poistoilmajärjestelmä, yön ajaksi ilmanvaihtoa voidaan tehostaa. Jossain määrin sama on mahdollista, mikäli kyseessä on pelkästään koneellinen poistoilmanvaihto. Menetelmä voi helpottaa oloa öiseen aikaan, ja parhaimmillaan vaikutukset ulottuvat pitkälle aamupäivään.

– Tehostettu ilmanvaihto edellyttää, että ilmanvaihtokoneen ohjauksessa on yötuuletuksen mahdollistava aikaohjelmaohjaus. Miinuspuoli on, että puhaltimien pyöriminen tavanomaista suuremmalla teholla nostaa energiankulutusta. Talveksi tehostus pitää muistaa kytkeä pois päältä, jos se on tehty pelkästään aikaohjelman perusteella, Heinaro opastaa.

Uusimpiin ilmanvaihtokoneisiin kausittaiset ohjaukset voidaan ohjelmoida etukäteen. Sekin on mahdollista, että kone säätää ilmanvaihdon tehokkuutta poisto- ja ulkoilman lämpötilan perusteella. Automatiikalla estetään se, että kone pyörisi täysillä tehoilla, vaikka siihen ei olisikaan tarvetta.

– Itselläni on ilmanvaihtokoneessa käytössä automaattinen yötuuletustoiminto. Oman kokemuksen perusteella voin todeta, se auttaa mukavasti etenkin nukkumaanmenon aikaan, Heinaro toteaa.

VRF:llä kunnon ilmastointi

VRF eli variable refrigerant flow tarkoittaa lämmitys- ja jäähdytysverkostoa, joka toimii kuten tavallinen ilmalämpöpumppu. Se on kuitenkin teholuokaltaan suunniteltu suurten tilojen ilmanjäähdytystä ja lämmitystä hoitavaksi laitteistoksi. Käytännössä kyseessä on siis monen sisäyksikön ilmalämpöpumppu.

– VRF:n merkittävä etu on se, että ulkoyksikkö voidaan sijoittaa yhteen paikkaan kuten rakennuksen katolle, eikä niin, että julkisivussa olisi monta ulkoyksikköä. Rakenteisiin sijoittaminen tietysti edellyttää, että ne kestävät, sekä sitä, että sijoituspaikan hyväksyttävyys varmistetaan paikallisesta rakennusvalvonnasta. Ratkaisuja on tietääkseni toteutettu jokin verran kerrostaloihin, Heinaro sanoo.

Tuloilman jäähdytys

Sisään tulevan ilman jäähdytys eli oikeammin sanoen ilmastointi on mahdollista kohteissa, jossa on keskitetty ilmanvaihto.

– Keskitetty ilmanvaihto tarkoittaa, että rakennuksessa, tavallisesti ullakolla, on koko talon ilmanvaihtoa hoitava ilmanvaihtokone, johon jäähdytyspatteri voidaan liittää. Se onnistuu, mikäli tarvittavat tilat löytyvät, Heinaro sanoo.

– Asuntokohtaisissa ilmanvaihtokoneista tällaisia varauksia tuskin löytyy. Jäähdytyksen toteuttaminen ei tällöin onnistu, jolloin pitää miettiä muita ratkaisuja.

Toinen edellytys tuloilman jäähdytykselle on se, että ilmanvaihtokone saa jostakin kylmää, jota se voi jakaa eteenpäin.

Artikkeli on julkaistu 5/2022 Suomen Kiinteistölehdessä.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti